niin voit paatya Xalapaan kuten me. Jalapeño-pippuri on nimittain sielta kotoisin. Posada del Cafeto on selvasti mukavin hotelli tahan mennessa: aivan ihana pieni puutarha ja pieni kahvio, tummanruskeita siirtolaistyylisia (?) huonekaluja ja sinivalkoinen sisustus. Lonely Planet oli antanut hyvat arvostelut ja olivat tosiaan oikeassa. Kaupunki oli myos mukava, teimme kiertoajelun pienella bussilla (juu, kuten aidot turistit) mika muistutti raitsikkaa (tuli kummallinen assosiaatio Frida Kahlon raitsikkaonnettomuuteen) minka nimi oli El Piojito (tarkoittaa pienta taita jos en aivan vaarin muista), kavimme La Pinacoteca Rivera-museossa, missa ei nakynyt merkkiakaan Riveran taiteesta, mutta oli paljon Juan Sorianon hienoja veistoksia, soimme hyvaa sopa aztecaa (tomaattikeittoa missa on chilia, tortilloja, sipulia ja avkadoa), saimme paivan liikunnan kavelemalla Los Lagosin ympari.
Keskiviikkona menimme paikallisbussilla laheiseen (15 km) pikkukaupunkiin minka nimi on Coatepec. Ensivaikutelma ei ollut hemaiseva, koska aivan ensimmaiseksi naimme torilla kaupungin talon edessa kaikki roska-autot. Lakkoilivat nahtavasti, tai ainakin osoittivat mieltaan parempien tyo-olosuhteiden puolesta. Muutaman tunnin kuluttua ne olivat poissa ja samoin myos kaikki roskasakkikasat mita kaupungille oli ehtinyt keraantymaan. En voi sanoa mitaan sen kummempaa Coatepecista, se ei tehnyt mitenkaan erikoista vaikutusta, paitsi etta siella oli paljon ystavallisia ja mukavia ihmisia. Heidan takiaan kai matkan arvoinen. Coatepecin lahella on toinen pikkukaupunki minka nimi on Xico, myos hieno kuulemma, mutta sinne asti emme ehtineet. Torstaina oli seuraavan bussimatkan vuoro: talla kertaa Pueblaan (provinssi ja sen paakaupunki ovat samannimisia).
Keskiviikkona menimme paikallisbussilla laheiseen (15 km) pikkukaupunkiin minka nimi on Coatepec. Ensivaikutelma ei ollut hemaiseva, koska aivan ensimmaiseksi naimme torilla kaupungin talon edessa kaikki roska-autot. Lakkoilivat nahtavasti, tai ainakin osoittivat mieltaan parempien tyo-olosuhteiden puolesta. Muutaman tunnin kuluttua ne olivat poissa ja samoin myos kaikki roskasakkikasat mita kaupungille oli ehtinyt keraantymaan. En voi sanoa mitaan sen kummempaa Coatepecista, se ei tehnyt mitenkaan erikoista vaikutusta, paitsi etta siella oli paljon ystavallisia ja mukavia ihmisia. Heidan takiaan kai matkan arvoinen. Coatepecin lahella on toinen pikkukaupunki minka nimi on Xico, myos hieno kuulemma, mutta sinne asti emme ehtineet. Torstaina oli seuraavan bussimatkan vuoro: talla kertaa Pueblaan (provinssi ja sen paakaupunki ovat samannimisia).
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar